ratkaisuja henkilöstön kehittämiseen

13.3.18

VIISAUKSIA

Olisiko tämä nyt sitten vaikka viisauksien viikko. Tänä tietointensiivisenä aikana joka päivä on täynnä toinen toistaan fiksumpia ja edistyksellisempiä oivalluksia. Sosiaalinen media suorastaan pursuaa niitä. Eikä vanhoissa viisauksissakaan ole mitään vikaa. Törmäsin tässä taannoin Sananlaskujen kirjasta poimittuihin ajatelmiin, jotka tuntuivat hyvin toimivilta myös ajanmukaisissa vuorovaikutussuhteissa ja työelämän pyörteissä. Niin kuin nyt vaikka tämä: "Kuin suudelma suulle on suora vastaus". 

Yksi toimivan keskustelukulttuurin peruspilareista on ajatus siitä, että kannattaa sanoa se, mitä tarkoittaa ja tarkoittaa sitä mitä sanoo. Suurimmat solmut ja umpikujat syntyvät juuri siitä, että jätetään sanomatta se mikä kaihertaa tai luulotellaan toisten tarkoitusperiä. Työnohjauksessa usein pelkkä dialoginen tila ja sen myötä syntyvä läsnäolo saavat viisautta aikaan. Eikä siinä aina edes tarvita sanoja. Ehkä voisikin joskus kokeilla tuota suutelemista? Sehän vasta olisikin innovaatio, ellei suorastaan sensaatio.

Juuri edesmennyt isäni oli myös viisas. En tiedä, osasinko tai osaanko vieläkään aina itse ajatella siten, mutta näin olen päätellyt niistä tarinoista ja muistoista joita hänen vaikutuspiirissään monet ovat vuosikymmenten aikana kokeneet. Yhden viisauden hän kuitenkin jakoi meille juuri viime kesänä kun kysyimme hänen elämänsä mottoa. "Jos en löydä polkua, niin raivaan itse tien." Näin hän myös teki koko pitkän elämänsä ajan. Hän ei jäänyt odottamaan, tekeekö joku muu jotain, vaan otti aloitteen omiin käsiinsä. Hän ei myöskään jäänyt suuremmin pohtimaan, että onko hänestä johonkin tehtävään, vaan hän tarttui siihen mitä eteen tuli. Kyllä hän paljon saikin aikaan. Kyllä tuo viisaus on sellainen, jonka ajattelin ottaa perinnöksi. Ja jakaa siitä muillekin.